lauantai 17. tammikuuta 2015

I Love Aerobic 2015

Jalalla koreasti violetissa paidassa oikealla takana.
Kuva: Urheiluhallit ja FIX liikuntakeskukset Facebooksivu

Tänään olen jumpannut. Jopa neljä tuntia melkein yhteen menoon. Jalat ovat aika väsyneet ja sain yhden komean rakon, mutta muuten ei ollut kovin paha suoritus. Etenkin kun ottaa huomioon, että minulla oli ihkauudet lenkkarit jalassa, niin olin ihan huojentuntut, että rakkoja tuli vain yksi.

Minulla oli nimittäin ilo osallistua Urheiluhallien ja FIX Liikintakeskusten järjestämään I love aerobic -tapahtumaan Mäkelänrinteen Uintikeskuksella. Tykkään ihan älyttömästi kaikenlaisista tapahtumista. Niissä on jotenkin aina niin iloinen meininki. Niin tälläkin kertaa. Tunnelmaa voi fiilistellä vielä jälkikäteen tästä videosta.

Eli yhdeksästä neljään saattoi jumpata niin paljon kuin jaksoi. Jokainen tunti kesti 50 minuuttia, jonka jälkeen oli kymmenen minuutin tauko. Kolmen jumpan jälkeen oli lounastauko. Lounasta olisi saanut ihan paikanpäältäkin, mutta olin unohtanut varata sen ajoissa, joten keitin itselleni kananmunia ja parsakaalia, ja unohdin haarukan kotiin. Mikäs sitä parsakaalia sormilla syödessä.

Liikuntaa tarjottiin sekä maalla että vedessä pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Itse pidin kropan niin kuivana kuin hikoilulta pystyin ja osallistuin vain päälavan jättijoukkojumppiin. Tässä kohteessa tarjolla olisi ollut yhteensä kuusi erilaista tuntia, mutta neljännen jälkeen alkoi varpaita hiertää jo aika pahasti ja kun kaverinikin oli lähtenyt tunti sitten, niin päätin, että voisi sitä lauantaina vähän makoilla sohvallakin.

Tauko meneillään isossa salissa. Minulla ja kuvan naisella sattuu olemaan samis joogamatot.
Päivän aerobic-tunnit minulla olivat Niska & Selkä, FIX Fiilis, Sweat & Fun ja Booiaka. FIX Fiilis oli näistä ehdottomasti hauskin ja myös sykettä nostattavin, sillä siinä annettiin palaa, eivätkä askelkuviot olleet niin vaikeita, että olisi mennyt kohtuuttomasti aikaa pihalla olemiseen. Jokainen biisi hassuine koreografioineen nostatti ilon hymyn huulille, mutta parasta oli, kun ohjaajat laittoivat mustan lapun toiselle silmälle ja miekan kouraan (yhdellä ohjaajista oli valomiekka!) ja kajareista lähti soimaan Pirates of the Carribeanin tunnari. Tämä on juuri sitä, mistä olen aiemminkin puhunut, että liikunta voi olla aivan huippuhauskaakin, jolloin se treenipuoli tapahtuu suorastaan vahingossa. Tuonkin biisin aikana kyykimme ylösalas kuin hullut, eikä sitä edes tajunnut varsinaisesti tekevänsä.

Booiaka oli myös mielenkiintoinen tuttavuus. Se on lisenssitunti, joka perustuu pitkälti hiphopista tuttuihin liikkeisiin, mutta vaikutteita otetaan muualtakin. Booiaka muistuttaa Zumbaa siinä, että siinä painotetaan tanssin iloa, eikä pingoteta niin paljon siitä onko käsi nyt oikealla tavalla ojossa. Lisäksi askelkuviot ovat melko yksinkertaisia, joten tanssiin pääsee helposti mukaan. Suurin ero on mielestäni näin yhden tunnin perusteella se, että Zumbassa jokainen kappale on kokonaan eri tanssi, kun Booiakassa kappale kappaleelta kerätään opeteltavaa koreografiaa kasaan. 

Aerobicatessa huomasi hyvin mikä on nyt muotia jumppamaailmassa. Milloinhan pinkin valtakausi loppuu? Tai neonvärien? Minulla on pieni allergia naisten pinkkejä urheilukamoja kohtaan, vaikka itsekin omistan vaaleanpunaisen joogamaton. Sääli sinänsä, sillä se on väri muiden joukossa ja objektiivisessa maailmassa kauniskin, mutta kun välillä tuntuu, ettei mustan lisäksi ole juurikaan vaihtoehtoja, niin se rupeaa harmittamaan. Kuka sen päätti, että tämä on se tyttöjen väri, johon kaikki neidit ja rouvat puetaan?

Joka tapauksessa Megatreenien tavoin tapahtumassa oli ylipäätänsä kiva ja iloinen tunnelma ja ohjaajat olivat huippumukavia. Yläkerrassa oli tuote-esittelyjä ja maistiaisia. Lähtiessä sai mukaan kassin, jossa oli enemmän tavaraa kuin mitä koskaan olen saanut missään tapahtumassa. Kiva päivä. Nyt kelpaa loikoilla.

Siinä lahjakassin sisältö koko komeudessaan. Kuin olisi ollut joulu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti